Eläinavusteisen valmennuksen hyötyjä
Fysiologiset hyödyt
Fysiologisesti mitattavaa hyötyä näkyy mm. sylki- ja verinäytteissä stressihormonin lasku (kortisoli) eläimen kanssa kontaktissa ollessa. Mielihyvää tuottavia hormonien (oksitosiini, prolaktiini ja β-endorfiini) laskua on mitattu jo pelkästään ihmisen katsellessa tai silittäessä eläintä. Näiden fysiologisten muutosten avulla ihmisen syke laskee, verenpainetaso laskee ja hengitystiheys rauhoittuu.
Asiakkaan motivoituminen
Eläinten käyttäminen apuna erilaisissa terapiatilanteissa on todettu lisäävän asiakkaan motivaatioita osallistua ja sitoutua hoitoon. Kokemus hoidosta ei eläimen läsnä ollessa ole niin muodollista, kuin esimerkiksi laitokseen mentäessä ja istuttaessa vastatusten hoitoa antavan ihmisen kanssa. Valmentaja muuttuu asiakkaan, usein lapsen tai nuoren, ajatuksissa mielenkiintoisemmaksi, kuin ilman eläintä toimiva ihminen. Eläinavusteisuus voi parhaimmillaan ”normalisoida” hoitotilannetta ja helpottaa läheisten osallistumista hoitoon luontevammin. Eläimen kanssa työskennellessä valmentajan ja asiakkaan välinen luottamus rakentuu nopeammin. Luottamuksen ja motivaation rakentumisen jälkeen yleensä kuntoutus- tai terapiaprosessikin näyttäisi nopeutuvan. Tätä myötä hoito on kustannustehokkaampaakin.
Kontaktin helpottuminen
Vuorovaikutuksen vaikeuksissa eläin voi olla pehmentämässä tilannetta ja puheentuottaminen eläimen kautta helpottaa kontaktin ottamista asiakkaaseen. Hoitotilanteet rauhoittuvat eläimen läsnä ollessa ja vaikeistakin asioista keskustelu on helpompaa näissä tilanteissa. On myös näyttöä, että eläimen avulla päästään hoitamaan ja vuorovaikutukseen paremmin sellaisen ihmisen kanssa kenelle kuntoutus muuten on ollut haastavaa (esim. autisminkirjon sairauksia sairastavien kanssa).
Voimaantumisen tunne
Eläimen kanssa tehtävien harjoitusten kautta asiakkaan itsetunto ja itseluottamus kasvaa onnistuneiden suoritusten myötä. Ja oman arvon kasvaminen on merkittävää kun asiakas kokee olevansa tärkeässä roolissa hoitamassa ja opettamassa eläintä. Voimaantumisen tunne tulee siitä, että asiakas voi eläimen kanssa toimiessaan unohtaa olevansa kuntoutuja tai hoidon objekti. Eläimen kanssa harjoitellessa keskittymiskyky harjaantuu ja asiakas oppii rentoutumaan ja rauhoittumaan tilanteessa. Näiden taitojen harjaantumisen myötä elämänlaatu paranee ja asiakas saa oloaan voimaannuttavia kokemuksia uuden asian opetellusta ja oppimisesta.
Tunne-elämän taitojen kehittyminen
Eläimiä ja eläinlaumoja seuratessa asiakas oppii tunnistamaan tunteita ja tunteisiin liittyviä reaktioita ja mallioppimisen avulla voi näitä asioita peilata omaan elämäänsä ja tuntemuksiinsa. Asiakas pääsee opettelemaan käyttäytymiseen liittyviä taitoja: odottamista, empatia kykyä, oman toimintansa tarkkailua ja hallintaa. Eritasoiset motoriset toiminnot kehittyvät harjoitusten ja aivan arkisen eläimen hoidon avulla. Eläimen antama palaute saamastaan kohtelusta ja hoidosta on välitöntä ja sen hyväksyminen on asiakkaalle mahdollisesti helpompaa kuin valmentajan antama palaute.
