Anu Ylönen

Anu Ylönen

Olen Anu Ylönen, 48-vuotias sairaanhoitaja, ratkaisukeskeinen coach, eläinavusteinen valmentaja ja DOBO-koulutusohjaaja. Olen kotoisin Savonlinnasta ja nykyisin elän yrittäjän monipuolista arkea omakotitalossa Tampereella mieheni ja Uuno-koiran kanssa.

Yhteistyö Pirkanmaalla toimivien hevosyrittäjien kanssa on antanut minulle mahdollisuuden auttaa ihmisiä eläinten, erityisesti hevosten, avulla. Lisäksi omien koirien myötä minulle on kertynyt vuosikymmenten kokemus ihmisen parhaiden ystävien kanssa toimimisesta, heidän kanssaan harrastamisesta ja kisaamisesta.

Olen kouluttautunut eläinavusteiseksi valmentajaksi ja dobo-koulutusohjaajaksi, minkä lisäksi olen opiskellut myös koiran oppimispsykologiaa. Edesmenneen Sylvi-koirani kanssa olimme useamman vuoden mukana Kennel-liiton kaverikoiratoiminnassa, ja nykyisen karvakuononi Uunon kanssa olemme virallisestikin sertifioituja työkavereita.

Lentopallokentältä sairaanhoitajaksi – pitkä mutta palkitseva matka

Polkuni kohti yrittäjyyttä ja haaveiden toteutumista on ollut pitkä ja osin kivinenkin, mutta myös erittäin antoisa, opettavainen ja palkitseva. Matkani maailmalle alkoi nuorena alkaneesta lentopalloharrastuksesta, joka vuosien harjoittelun jälkeen muuttui harrastuksesta todelliseksi ammatiksi, sillä vuosien harjoittelun jälkeen päädyin pelaamaan lentopalloa Suomen korkeimmalle sarjatasolle SM-liigaan ja edustin Suomea maailmalla myös naisten maajoukkuepaidassa.

Päämäärätietoisuus ja tavoitteellisuus ovat aina olleet minulle luonteenomaisia. Nämä piirteet konkretisoituivat myös silloin, kun valmentaja lentopallotreenien tuoksinassa totesi, että Anusta tulee sairaanhoitaja. Niinpä auktoriteetteja kunnioittava nuori Anu hakeutui opiskelemaan sosiaali- ja terveysalaa valmistuen vuosituhannen vaihteessa sairaanhoitajaksi.

Työskentelin 15 vuotta sairaanhoitajana hematologisella vuodeosastolla Tampereen yliopistollisessa sairaalassa, Hatanpään sairaalassa sekä mielenterveyspalveluiden päiväsairaalassa pätevöityen sisätauteihin, kirurgiseen hoitotyöhön sekä mielenterveys- ja päihdehoitotyöhön.

Sairaanhoitajan raskas kolmivuorotyö laukaisi kuitenkin minua jo vuosia piinanneen voimakkaan migreenin. Lisäksi selkääni kohdistui erittäin voimakkaita kipuja aiheuttanut tapaturma, joka vaati lopulta leikkaushoitoa. Voimakas migreeni yhdistettynä vammautuneeseen selkään tekivät raskaan sairaalatyön mahdottomaksi, jolloin mielessäni alkoi kypsyä ajatus lapsuuteni haaveen toteuttamisesta.

Muutoksesta voi versoa onnea ja elämäniloa

Lapsuuden haaveenani oli elää eläinten ympäröimänä ja työskennellä eläinten kanssa. Olen myös aina halunnut auttaa ihmisiä ratkomaan haasteita, parantamaan elämänlaatuaan ja löytämään voimaa eläimistä ja luonnosta.

Nykyisessä työssäni Olenkorennon yrittäjänä saan yhdistää nämä kaikki kauan haaveissani olleet asiat.

Olenkorennon tavoitteena on auttaa asiakasta monipuolisesti erilaisissa elämän muutoskohdissa ja johdattaa asiakas yksilöllisesti kohti onnellisuuden, vapauden, rauhan ja elämänilon kokemuksia.

Olenkorento tarjoaa asiakkailleen ratkaisukeskeistä valmennusta, eläinavusteista valmennusta, psyykkistä valmennusta, sairaanhoitajan palveluita sekä DOBO-ohjausta ja -koulutusta.

Kaikilla on lupa unelmoida ja haaveilla

Lapsuudesta saakka eläimet ovat olleet minulle tärkeitä ja haaveilin siitä, että saisin elää tai jopa työskennellä eläinten parissa. Elämässäni on aina ollut koiria, joiden kanssa olen kokeillut monenlaisia harrastuksia. Migreenin, selän tapaturman ja leikkauksen aiheuttamien kiputilojen jälkioireena kärsin voimakkaasta kipupelosta, ja päätin hakeutua kuntouttamaan pelkoani eläinten keskelle, mutta itselleni aiemmin vieraaseen ympäristöön hevostallille.

Aloitin eläinavusteisen kuntoutukseni uudessa ympäristössä hevostallilla varovaisesti tekemällä kevyitä tallitöitä, harjaamalla ja taluttamalla hevosia sekä vain olemalla läsnä, kuuntelemalla ja aistimalla hevosten lämpöä ja läheisyyttä. Uskaltauduttuani viimein hevosen selkään huomasin ratsastuksen tuoman fyysisen liikkeen auttavan leikkauksesta toipuvaa selkääni.

Huomasin lisäksi hevosten läheisyyden ja niiden kanssa toimimisen myös hälventävän pelkotilani hiljalleen miltei kokonaan. Uskonkin, että ilman eläinten ja hevosten avulla toteutettua kuntoutusta ei elämänlaatuni olisi palannut suuren leikkauksen ja voimakkaiden kipupelkojen jälkeen ennalleen.

Nyt, lähes neljänkymmen vuoden jälkeen, lapsuuden unelma eläinten kanssa elämisestä ja työskentelystä on muuttunut todeksi. Olen kouluttautunut eläinavusteiseksi valmentajaksi ja DOBO-koulutusohjaajaksi ja eläimet, koirani Uuno etunenässä, ovat mukana tärkeänä osana sekä päivittäisessä elämässäni että työssäni.

Kaikilla, niin lapsilla kuin aikuisillakin, on lupa unelmoida ja haaveilla. Joskus ne syvimmätkin lapsuuden haaveet käyvät todeksi.